Kurulaista graniittia louhitaan Tampereelta
Kurun pitäjä ulottui aikoinaan molemmin puolin Näsijärveä. Vuonna 1954 Pohjankapeen kylä liitettiin osaksi Teiskoa ja Kuru sai vaihtokaupassa Länsi-Teiskon alueen. Teisko puolestaan liitettiin 1972 osaksi Tamperetta ja niin Kapeen kylästäkin tuli osa Tamperetta. Louhittavan graniitin nimeksi jäi edelleen Kurun harmaa. Näsijärven molemmilla rannoilla olevat harmaat graniittiesiintymät ovatkin lähes identtiset sekä ulkonäöltään että ominaisuuksiltaan, joten mitä sitä hyvää nimeä muuttamaan.
Muistitiedon mukaan kurulaisen graniitin louhinta alkoi jo 1860-luvulla. Tuolloin Malin-niminen mies oli louhinut Kapeenniemestä hautakiviä Tampereelle kuljetettavaksi. Niemikylästä, Näsijärven vastarannalta muistellaan kiviä viedyn 1880-luvulla Mustialan kartanoon hevospelillä. Kapeen kylässä aikaansa nähden varsin suuret mittasuhteet saanut louhinta levisi 1890-luvulla Niemikylänkin puolelle. Niemikylän sekä Kapeen ensimmäiset suuremmat louhimot sijaitsivat aivan järven rannan tuntumassa, mistä kivet oli helppo lastata proomuihin. Kurulaista graniittia on kuljetettu jalostettavaksi sekä kotimaahan että ulkomaille. Monissa suomalaisissa kaupungeissa saatatkin astella juuri Kurun harmaalla kivetyksellä.
Sekä Kapeessa että Niemikylässä kiviteollisuus on ollut merkittävä työllistäjä kurulaisille. Kurussa toimi 1900-luvun aikana useampiakin suuria ja pienempiä kiven louhinta- ja jalostusyrityksiä, jotka työllistivät parhaimmillaan paremmin kuin pitäjän sahateollisuus. Tänä päivänä kivialan yrityksistä on jäljellä enää vain muutamia, jotka jatkavat kurulaisen kiviteollisuuden perinnettä.
Kurun Kivi on toiminut vuodesta 2012 alkaen Kapeessa Kivipoikien entisellä louhosalueella. Ennen Kapeeseen siirtymistä Kurun Kivellä on ollut noin 1980-luvun puolivälistä lähtien louhintatoimintaa muun muassa Niemikylässä, Oulaisissa, Myllykoskella ja Korpilahdella.
Lähteet: Erkki Laitinen, Kurun historia osat 1-2.